Kun kuolema lähestyy, ikääntyvät haluavat puhua etenkin yhdestä aiheesta

Voit lukea artikkelin myös täällä.

Kuolemaan liittyvät käytännön kysymykset kannattaa selvittää lähiomaisten kanssa hyvissä ajoin. Kerro meille tämän jutun lopussa, miten olet onnistunut keskusteluissa.

Kun kuolema lähestyy, ikääntyvä haluaa useimmiten muistella menneitä lähiomaistensa kanssa. Näin kertoo hautaustoimistossa työskentelevä kuolindoula Jutta Saanila. Kuolindoula tukee kuolevaa ja tämän läheisiä sekä käytännön asioissa että henkisesti. Saanilan mukaan useimmat haluavat miettiä ääneen tehtyjä ja tekemättömiä asioita.

Tunnetason asioista, myös kipeistä, onkin tärkeää puhua viimeistään elämän ehtoopuolella, vaikka se on monille vaikeaa. Jos jostain asiasta ei pysty puhumaan kaikkein lähimpien ihmisten kanssa, kannattaa kääntyä jonkun muun turvalliselta tuntuvan ihmisen puoleen.

Tunnepuolen lisäksi läheisten kanssa kannattaa selvittää ajoissa myös käytännön asiat, Saanila sanoo. Moni olennainen kysymys liittyy rahaan. Esimerkiksi aikuisen lapsen on hyvä tietää, kuinka monta pankkitiliä vanhemmalla on, onko vanhempi tehnyt testamenttia ja miten vanhempi toivoo, että perintöasiat aikanaan hoidetaan. Käytännön asioista puhuminen keventää osaltaan kuolevan mieltä ja omaisten taakkaa kuoleman jälkeen.

– Omaisilla on valtava byrokraattinen taakka, kun ihminen kuolee. Jos kuolleella on ollut viisi pankkitiliä, omainen joutuu toimittamaan jokaiseen perukirjan, sukuselvityksen ja muut paperit, Saanila sanoo.

Kuolemaan liittyville kysymyksille kannattaa varata aikaa sen sijaan, että heittelisi hautajaistoiveita muiden askareiden lomassa. Ihanteellisessa tilanteessa voi sopia läheisen kanssa vaikka viisi tapaamista, joiden aikana käydään kaikki tarvittava läpi, Saanila suosittelee. Raha-asioiden lisäksi on hyvä keskustella hoito- ja hoivatahdosta, hautajaistoiveista ja elinluovutustahdosta.

Kun puhuu kuolemasta, voi tulla tunne, että nopeuttaa kuolemaa. Se ei pidä paikkaansa.

Kuolindoula Jutta Saanila

Hoitotahdossa ihminen kertoo, toivooko, että hänet pidetään hengissä mahdollisimman pitkään kaikin hoitokeinoin, vai onko elämänlaatu hänelle tärkeämpää. Halutessaan ihminen voi esimerkiksi kieltää elvyttämisen, jos se pitkittäisi hänen kärsimystään. Hoitotahdossa ihminen ottaa kantaa myös siihen, haluaako hän osallistua lääketieteellisiin tai psykologisiin tutkimuksiin.

Hoivatahto on hoitotahtoa laajempi näkemys siitä, millaista hoitoa ja hoivaa ihminen toivoo. Se voi pitää sisällään mitä tahansa toiveita loppuelämään liittyen. Kuinka pitkään haluaa asua kotona, ja mitä toivoo kodin ulkopuoliselta asumiselta? Millaista ruokaa syö mieluiten, miten pitää hygieniastaan huolta ja miten toteuttaa itseään pukeutumisella?

Elinluovutustahto ilmaisee, saako elimiä ja kudoksia käyttää kuoleman jälkeen elinsiirtoon, jolla hoidetaan toista ihmistä.

Puhu vähintään testamentista ja hautajaisista

Kaikilla ei ole mahdollisuutta näin laajoihin keskusteluihin. Tällöin tulisi Saanilan mukaan puhua ensisijaisesti kahdesta kysymyksestä: Jos testamentti on olemassa, missä sitä säilytetään? Entä millaisia hautajaisia kuoleva toivoo? Hautajaistoiveiden läpikäynti on tärkeää jo siksi, että vainajan tahtoa tulee lainkin mukaan kunnioittaa hautajaisjärjestelyissä.

Kun läheinen haluaa puhua kuolemaan liittyvistä kysymyksistä, on tärkeää kuunnella. Jos aiheen käsittely tuntuu vaikealta, tilannetta voi helpottaa, kun sen sanoo ääneen.

– Kun puhuu kuolemasta, voi tulla tunne, että nopeuttaa kuolemaa. Joku voi myös luulla, että kuolemasta puhuminen tarkoittaisi, että toinen toivoisi sen tulevan nopeammin. Kumpikaan ei pidä paikkaansa.

Saanila vertaa tilannetta seksistä puhumiseen. Ihminen ei tule raskaaksi seksistä puhumalla, eikä kuole kuolemasta puhumalla.

Oletko sinä keskustellut lähestyvästä kuolemasta ikääntyvän vanhempasi kanssa? Tai oletko itse ottanut kuolemaasi liittyviä kysymyksiä esiin läheistesi kanssa? Kerro meille kokemuksistasi alla olevalla lomakkeella. Teemme juttua siitä, miten lähestyvästä kuolemasta voi ja kannattaa puhua läheisten kanssa. Etsimme juttuun haastateltaviksi ikääntyvää vanhempaa ja tämän aikuista lasta.

Käytämme tietoja vain journalistisiin tarkoituksiin, emmekä jaa niitä Ylen ulkopuolelle. Käytämme vain vastauksia, joiden antajan yhteystieto on toimituksen tiedossa ja joiden käyttöön on lupa. Henkilötietoja käsittelevät jutun teossa mukana olevat Ylen journalistit.

Scroll to Top